Kriorus-vierailu 17.-18.1.2009

Yhdistyksemme edustajat Antti Peltonen ja Ville Salmensuu pääsivät tutustumaan Euroopan ainoaan kryoniikkalaitokseen Moskovassa.
 

Kuvassa vasemmalta Ville, Igor, Kriorusin neuropotilaat, Igor, Danila ja Antti.

Miten Kriorus voi tarjota aivojen kryosäilytystä lähes 10 kertaa edullisemmin kuin yhdysvaltalaiset organisaatiot? Miten kryoniikkaa oikeasti tehdään? Mitä tarvitaan toiminnan aloittamiseksi? Haimme itäisestä naapurimaastamme vaikutteita ja vastauksia tällaisiin kysymyksiin.

Pääosin isäntänämme toimi Kriorus-yrityksen Danila Medvedev. Majoituimme Venäjän transhumanistiliikkeen (RTD) toimistolla. Kuten Suomessa, myös Venäjällä kryoniikkatoiminta on läheisissä tekemisissä transhumanistien kanssa. Saimme kuulla kryonisteja kohtaavista logistisista ja muista haasteista. Kriorusin tieteellinen johtaja Igor Artyuhov ystävällisesti jakoi meille käyttämiensä jäänestoliuosten koostumukset sekä perfuusioprosessin vaiheet. Viikonloppumme huipentui vierailuun säilytystilaan, jossa suuri osa Kriorusin säilömistä aivoista sijaitsee kryostaatissa nestemäisen typen kylmyydessä. Säilytystila on Alabushevossa, joka on Moskovan esikaupunki.

Kriorus oli säilönyt vierailuun mennessä yhdeksät aivot, joista yhdet koiran. Yhteensä maailmalla on säilötty noin 100 aivoa tai kokonaista ruumista. Kriorusin tarina alkoi vuonna 2005, jonka jälkeen he ovat näkyneet mediassa varsin paljon. Toiminta on kuitenkin edelleen varsin pienimuotoista ja monessa mielessä enemmän vapaaehtoistyötä kuin yritystoimintaa. Säilytystila sijaitsee tavallisen omakotitalon siivessä tarkoitusta varten remontoidussa karussa huoneessa. Ei ole yllättävää, että monet varakkaat venäläiset asiakkaat ovat halunneet sukulaisensa omiin tiloihinsa pitkäaikaiseen säilöön. Tämä onnistuu, sillä se on ehkä koko prosessin yksinkertaisin vaihe, joka koostuu säännöllisestä nestetypen lisäämisestä kryostaattiin haihtumaa korvaamaan.

Kuvaamme kryopreservaatioprosessia tarkemmin muualla, mutta tässä joitakin huomioita. Kliinisen kuoleman jälkeen, tyypillisesti hautaustoimiston tiloissa ja balsamointiammattilaisten toimesta, tehdään "perfuusio". Aivojen verenkiertoon lasketaan jäänestoaineita suojaamaan kudosta tuholta, jonka aiheuttaa jään kiteytyminen solunulkoiseen tilaan. Kriorus käyttää perinteistä glyserolipohjaista "Mike Darwinin" liuosta. Kriorus myöntää, että jäävaurioita ja murtumia (fractures) tapahtuu. He eivät ole vielä käyttäneet tässä suhteessa parempia elinsiirtoihinkin käytettäviä vitrifikaatioliuoksia kuten Alcorin käyttämä M22, sillä tämä vaatisi tiukempaa kudosten lämpötilan ja liuoskonsentraation seurantaa ja myös koulutusta. Periaatteessa tämä on kuitenkin mahdollista. Perfuusion jälkeen pää irrotetaan ruumiista. Aivojen lämpötilaa lasketaan edelleen hiilihappojään (dry ice) avulla noin 80 pakkasasteeseen. Potilas kuljetetaan pitkäaikaissäilytykseen ja lasketaan kryostaattiin nestemäiseen typpeen (-196 C). Nestetypen kustannus Venäjällä voi olla alimmillaan noin USD 10-20 per vuosi per pää, joten joidenkin tuhansien eurojen kertamaksua pitkäaikaissäilytyksestä voi pitää uskottavana.
 
Useimmat Kriorusin hoitamat tapaukset ovat tulleet "viime hetkellä" eivätkä ole olleet ennestään vanhoja kryonisteja. Tämän vuoksi Kriorus ottaa normaalisti vain aivot talteen päästä, vaikka kallo tarjoaisi luonnollista suojaa. Näin asiakas ei joudu tekemään hankalia päätöksiä muutenkin ikävässä tilanteessa ja ruumis on kokonaisuudessaan sukulaisten katseltavissa hautajaisissa.
 
Kriorus voi tarjota suomalaisille asiakkaille pitkäaikaista säilytystä varsin kohtuulliseen hintaan. Tällöin Suomen kryoniikkaseura voisi sovittavalla tavalla tukea prosessia Suomen päässä. Kriorusin teknologia ei ole kuitenkaan länsimaisten huippuorganisaatioiden tasolla, joten oletettavasti Kriorusin asiakkaat eivät olisi ensimmäisiä elvytysjonossa. Yhdistyksemme tarvitsee tietoa myös länsimaista etenkin Yhdysvalloista, jossa toiminta on kaikin puolin pisimmällä. Suomessakin lienee jo syytä aloittaa organisaatiosuunnittelu ja perustarpeiden sekä tarvittavan ammattitaidon etsiminen.
 
Comments