Kysymyksiä ja vastauksia

Yhdistyksemme ylläpitämiä kysymyksiä ja vastauksia kryoniikasta. Loppuun on listattu linkkejä muiden ylläpitämiin tietolähteisiin.


 

Mihin kryoniikka perustuu?

Kryoniikka on teoreettinen elämän ylläpitotekniikka, joka tukeutuu lääketieteen ja biologian tutkimukseen, mutta sitä ei vielä yleisesti pidetä osana normaalia lääketiedettä. Kryoniikka nojaa teoriaan, joka on eri osiltaan testattavissa, parasta tulevaisuuden teknologiaa ehkä lukuunottamatta. Kryoniikalla on monia yhtymäkohtia elinsiirtojen ja niiden toivottavan kehityksen kanssa.

Kryoniikka perustuu yhteen faktaan ja kahteen olettamukseen.

Fakta: Riittävän alhaisessa lämpötilassa (-120°C tai alle) kaikki kemialliset ja biologiset reaktiot, kuten kudosten hajoaminen, käytännössä pysähtyvät sadoiksi tai tuhansiksi vuosiksi.
Ensimmäinen olettamus: Kliinisen kuoleman jälkeen ihmisen aivot voidaan laskea tähän lämpötilaan ilman peruuttamatonta vahinkoa aivojen informaatiolle, johon henkilön muisti ja persoonallisuus perustuvat.
Toinen olettamus: Lääketieteellinen ja muu tieteellinen kehitys jatkuvat, kunnes lääketieteellistä elvytysteknologiaa rajoittavat enää fysikaaliset lait.

Mikäli nämä olettamukset pitävät paikkansa, ovat nykypäivän teknologialla säilytettävien ihmisten persoonallisuus ja muistot tallella, jos tai kun heidät tulevaisuudessa elvytetään. Katso tarkemmin englanniksi artikkelista Alcorin sivuilla.

Luovutettujen sukusolujen käyttö keinohedelmöityksessä perustuu nestetyppisäilytykseen (-196 °C). Tänä päivänä elvytysteknologian rajoitteiden takia kryosäilöttyjen ihmisten elvytystä ei voi eettisistäkään syistä vielä kokeilla, mutta eläimillä on saavutettu rohkaisevia tuloksia aivan viime vuosina. Esimerkiksi kaniinin munuainen on siirretty lasisiirtymälämpötilaan (-135°C) ilman jäävauriota, ja sulatettuna se riittää toimimaan eläimen ainoana munuaisena (Fahy 2009). Rotan aivoleikkeet herkästä hippokampuksesta on saatu vastaavasti säilöttyä ja palautettua ruumiinlämpöön ilman elektronimikroskoopissa näkyviä muutoksia, ja säilyttäen merkittävää aineenvaihdunnallista ja sähköistä toimintaansa (Pichugin 2006). Kaniinin kokonaisena vitrifioiduissa aivoissa ei näy elektronimikroskoopilla tutkittuna lainkaan jäävauriota -135 °C lämpötilassa (Lemler 2004).

Katso kryoniikkaa tukevat tieteelliset julkaisut kirjallisuussivultamme.

Miten Suomen lainsäädäntö ja kryoniikka sopivat yhteen?

  • Vertautuu hautaamiseen: nopeasta pakastamisesta sovittava huolellisesti etukäteen (yksityis)sairaalan ja hautaustoimiston kanssa
  • Kylmäsäilötty ihminen tai pää kulkee rajan yli Venäjälle tullivapaasti
  • Trivia: Jos kryoniikkaa haluava henkilö todella haluaa itse ajoittaa kuolemaansa ja siten optimoida kylmäsäilytystään, voi hän harkita jopa avustettua itsemurhaa Sveitsissä. Mikäli mikään muu vaihtoehto ei osoittaudu toimivaksi, lääkäri voi määrätä kuolettavan lääkkeen, jonka henkilö itse ottaa valvotusti. Avustettu itsemurha sinänsä on asiantuntijoiden mukaan mahdollista myös Suomessa, mutta ennakkotapauksia ei vielä ole. Avustettu itsemurha voisi olla looginen vaihtoehto rappeuttavasta aivosairaudesta kärsivälle kryoniikkaa haluavalle henkilölle, joka pelkää sairauden edetessään estävän merkityksellisen elvytyksen. Dementoituneen henkilön avustettu itsemurha on kuitenkin tällä hetkellä todennäköisesti laitonta ja ainakin hyvin kiistanalaista.
Todennäköisimmin kryoninen säilöntä onnistuu, kun kaikki viivytykset ennen jäähdytystä minimoidaan ja aivoja ei vahingoiteta. Jos aiot säilöä itsesi (tai läheisesi), parhaassa tilanteessa olet juuri ennen luonnollista kliinistä kuolemaasi yhteistyötä tekevän lääkärin hoidossa. Ruumiille ei tulisi tehdä lääketieteellistä tai oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, ainakaan pään osalta. Omaisten ei tarvitse suostua lääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat johtavat oikeustieteelliseen ruumiinavaukseen, josta päättää poliisi.

Katso keskeinen aiheeseen liittyvä lainsäädäntö. Tee myös hoitotestamentti.

Miten ruumiinsa saa toimitettua käytännössä säilytykseen?

Asiaa selvitetään. Ota yhteyttä yhdistykseen, niin selvitetään se yhdessä.

Kryoniikka vai kryogeniikka?

Kryoniikka on oikea termi, kun puhutaan ihmiskehon säilyttämisestä. Kryogeniikka ("cryo-generate") tarkoittaa alhaisten lämpötilojen tutkimista ja tuottamista. Kryoniikka on vain yksi kryogeniikan erityissovellus.

Missä kryoniikkayritykset sijaitsevat?

Alcor: Scottsdale, Arizona, USA
Cryonics Institute: Clinton Township, Michigan, USA
KrioRus: Alabushevo, Moskova, Venäjä

Paljonko säilytys maksaa? Tarvitseeko olla rikas?

Säilytys maksetaan tyypillisesti kertamaksuna tai henkivakuutuksen kautta. Kustannus koostuu alkuvaiheen aktiivisesta toiminnasta kliinisen kuoleman yhteydessä sekä myöhemmän vaiheen pitkäaikaisesta säilytyksestä, jossa maksaa lähinnä nestetyppi.

Kriorusilla Venäjällä tehtynä pitkäaikaisen säilytyksen osuus on suuruusluokkaa tuhansia euroja. Tämä ei sisällä kuljetuksia eikä alkuvaiheen kustannuksia, jotka riippuvat Suomen kustannustasosta. Kokonaiskustannus ilman parasta teknistä toteutusta vitrifikaatioliuoksineen voisi jäädä 15 000 euroon, mutta tässä vaiheessa on vielä mahdotonta luvata tarkkoja lukuja.

Alcor: henkivakuutuksena esimerkiksi 518 dollaria/vuosi. Kokonaishinta neuropreservaatiolle $80,000, koko keholle $150,000. Asiakkaat ovat yleensä tavallisia keskituloisia ihmisiä, jotka maksavat säilytyksen vakuutusjärjestelyjen kautta.

Alcorin rahoituksesta kolmannes tulee jäsenmaksuista, kolmannes kryotoimenpiteistä ja kolmannes yksityisinä lahjoituksina.

Millainen säilömisprosessi on käytännössä?

Kun potilas on todettu lain mukaan kuolleeksi, hänet upotetaan jäävesikylpyyn. Verenkierto pidetään toiminnassa sydän-keuhkokoneella ja potilaalle annetaan muun muassa verta ohentavaa lääkitystä. Jos potilas täytyy kuljettaa kryoniikkalaitoksen tiloihin, se tapahtuu tässä vaiheessa. Kuljetus tapahtuu pitkälti samalla tavoin kuin siirtoelimien kuljetus, mutta kyydissä on koko keho. Kun potilas on kylmentynyt lähelle veden jäätymispistettä, veri korvataan hitaasti suoja-aineilla (kryoprotektanteilla) kuten glyserolilla. Jos kyseessä on pelkän pään vitrifikaatio (neuropreservaatio), käytetään useiden vähemmän myrkyllisten suoja-aineiden yhdistelmää. Tämän jälkeen potilas upotetaan silikoniöljyyn ja jäähdytetään −79°C eli kuivajään lämpötilaan hitaasti, noin 0,1°C minuutissa jäädytysvaurioiden välttämiseksi. Seuraavaksi potilas siirretään dewar-säiliöön, jossa kylmennystä jatketaan nestemäisellä typellä −196°C:n lämpötilaan. Tähän vaiheeseen kuluu aikaa kaksi viikkoa. Neuropreservaatiossa potilaan pää vitrifioidaan tietokoneen valvonnassa typpikaasulla alle −124°C noin kolmen tunnin kuluessa ja siirretään tämän jälkeen dewar-säiliöön kahden viikon kuluessa samoin kuin koko kehon tapauksessa.

Tulevaisuudessa vitrifikaation voisi toivottavasti tehdä nopeasti paikan päällä sen sijaan, että keho olisi aina siirrettävä ensin kryoniikkaorganisaation tiloihin.

Miksi kryoniikkajärjestöt puhuvat potilaista eivätkä vainajista?

Kryoniikan kannattajien näkökulmasta kylmäsäilötyt ihmiset ovat edelleen potilaita, eivät kuolleita. Elämän ja kuoleman raja ei ole  yksinkertainen on/off -katkaisin vaan riippuvainen lääketieteellisen teknologian kehityksestä; sata vuotta sitten varman kuoleman aiheuttaneet vammat pystytään tänä päivänä hoitamaan. Mikäli ihmiskehon hajoamisprosessi pysäytetään välittömästi kliinisen kuoleman jälkeen tänä päivänä, voi todellinen elvytysmahdollisuus säilyä hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Vanhan sanonnan mukaan: "Et ole kuollut ennen kuin olet lämmin ja kuollut."

Entä jos osa potilaan aivoista ja muistoista tuhoutuu jäädytysprosessissa?

Se on mahdollista ja jopa todennäköistä. Talteen saadun informaation määrä riippuu prosessin laadusta, kaikkea tuskin saadaan säilymään sataprosenttisesti. Tilannetta voi verrata aivoinfarktiin nykypäivänä: aivoihin tulleista pysyvistä vaurioista toivutaan enemmän tai vähemmän kuntoutuksen kautta, ja potilaalle voi jäädä silti merkittävästi elämänlaatua. Tekniikan kehittyessä sekä säilytys- että korjausmahdollisuudet paranevat ja yhä vähemmän informaatiota katoaa pysyvästi.

Mikä on informaatioteoreettinen kuolema?

Informaatioteoreettinen kuolema tarkoittaa tilaa, jossa aivojen sisältämä informaatio on tuhoutunut niin pahoin, ettei sitä pysty palauttamaan enää millään mahdollisella tekniikalla tarpeeksi toiminnalliseksi. Mikäli aivojen rakenteet ovat siinä kunnossa, että henkilön muistot ja persoonallisuus voidaan vielä jollakin tavoin palauttaa, silloin henkilöä ei voi pitää informaatioteoreettisin kriteerein kuolleena. Nykytilanteessa on vielä epävarmaa voiko kylmäsäilöttyjen aivojen sisältämän informaation palauttaa. Kryoniikka on suuri koe, jolla testataan todellisen selviytymisen teoreettisia rajoja ja osallistujat ovat vapaaehtoisia koehenkilöitä.

Kuinka nopeasti kuoleman jälkeen prosessi on aloitettava?

Mitä nopeammin, sen parempi. Ideaalitilanteessa minuutin tai kahden sisällä sydämen pysähtymisestä. Kylmyys hidastaa kuoleman prosessia, joten ruumiinlämmön alentaminen on syytä aloittaa välittömästi. On vaikea arvioida missä vaiheessa henkilö on lopullisesti menetetty, sillä ihmiset pystyvät modernin teknologian avulla (tai jopa spontaanisti) selviämään suuristakin kehoon tai aivoihin kohdistuvista tuhoista (esim. Anna Bagenholm).

Mitä eroa on tavallisella jäädytyksellä ja vitrifikaatiolla?

Jos suoja-ainepitoisuus on tarpeeksi korkea, jääkiteitä ei synny lainkaan vaan neste pysyy "siirappimaisena" kunnes muuttuu kiinteäksi, kirkkaan lasimaiseksi kappaleeksi.  Tätä kutsutaan myös amorfiseksi jääksi, erotuksena kiteisestä jäästä. Vitrifikaatiota pidetään yleisesti parhaana vaihtoehtona suurten elinten pitkäaikaiseen säilytykseen. Vitrifikaatioprosessia kehitetään jatkuvasti paremmaksi ja jokainen kryosäilytys on käytännössä uuden teknologian ensimmäinen kokeilu. Elimet hyväksyvät suoja-aineita eri tavalla ja rakenteilla olevien automaatiosysteemien odotetaan parantavan kehon läpihuuhtelua huomattavasti. Pisimmälle kehitetty vitrifikaatioliuos on Alcorin käyttämä M22.

Suurimpana säilytysongelmana pidetään vitrifioituun kehoon tulevia mikrohalkeamia. Nestetyppi on helppo ja halpa tapa, mutta se on paljon kylmempää kuin lasisiirtymälämpötila ja suuriin säilytyskohteisiin tulee liiallisesti kylmyydestä johtuvia mikrohalkeamia. Palat eivät liiku eroon toisistaan kuin mikronin (miljoonasosametrin verran), mutta kemialliset sidokset katkeavat koko halkeaman matkalta. Tulevaisuuden nanolääketieteelle tällaisia mikrohalkeamia ei pidetä ongelmana, koska todennäköisesti hyvin vähän informaatiota häviää. Alcor testaa myös lämpimämpää systeemiä mikrohalkeilun välttämiseksi.

Tarvitaanko kryosäiliön ylläpitämiseen sähköä?

Ei, nestetyppi pysyy kylmänä ihan itsekseen. Nestetyppi haihtuu hiljalleen, mikä pitää säiliön viileänä. Nestetyppeä on siis ajoittain lisättävä. Nestetypen tuottamiseen tarvitaan luonnollisesti energiaa. 

Minkä ikäisenä voi tehdä sopimuksen?

Ei ikärajaa. Vanhemmat voivat järjestää sopimuksen lapsilleen.

Miksi valita kryoniikka?

1. Verrattaen parempi vaihtoehto: mieluummin kylmäsäilöttynä kuin matojen ruokana.
2. Modernius: ihmiset ovat haudanneet ja polttaneet vainajia tuhansia vuosia, on jo aika kokeilla jotain parempaa.
3. Pysyvyys: jälkeläisesi tietävät aina missä olet, keho voi säilyä muuttumattomana jopa 10 000 vuotta.
4. Uskonnoton vaihtoehto: kryoniikka ei seuraa minkään uskonnon hautausrituaaleja.
5. Anatominen lahjoitus tulevaisuudelle: jos muinaiset ihmiset olisivat säilöneet kehonsa paremmin, nykytiedemiehillä olisi enemmän tutkittavaa (katso Ötzi).

Eikö rahat kannattaisi käyttää mieluummin asiaan X?

Henkilökohtainen valinta. Tavalliseen hautaukseen, hautakiveen ja hautapaikkaan sijoitetut rahat voisi myös käyttää järkevämmin.

Yrittävätkö kryoniikan kannattajat herättää kuolleita?

Eivät, sillä 1) kryoniikan kannalta ihmiset eivät ole kuolleita vaan kriittisessä tilassa olevia potilaita, ja 2) kaikki eivät välttämättä edes välitä elvytyksestä, heille voi riittää pelkkä ruumiin säilyminen. Säilytyssopimuksen voi siis tehdä periaatteessa erikseen elvytyssopimuksesta, mutta käytännössä kaikki valitsevat myös elvytyksen.

Voiko kuolemansairas ihminen valita eutanasian + kryonisen säilytyksen?

Lait ja käytännöt vaihtelevat maittain ja ovat useimmiten epäselviä, koska molemmat ovat hyvin kiistanalaisia asioita - katso myös vastaus kysymykseen "Miten Suomen lainsäädäntö ja kryoniikka sopivat yhteen?" ylhäällä. Nykyisin monissa tapauksissa ihmiset ovat kuolleet rauhallisesti kotonaan tai sairaalassa, kun kryoniikkatiimi on odottanut valmiina sängyn vieressä. (Complete list of Alcor cryopreservations)

Keitä kuuluisuuksia on kryonisessa säilytyksessä/asiakkaina?

Baseball-tähti Ted Williams on luultavasti kuuluisin, jonka nimi tunnetaan julkisuudessa. Kaikista vielä elävistä sopimusasiakkaista ei voi tietää, koska organisaatioilla on vaitiolovelvollisuus. Walt Disney ei ole säilytyksessä huhuista huolimatta.

Miksi kryoniikka ei ole suositumpaa?

Perinteet ja asenteet muuttuvat valitettavan hitaasti. Toisaalta äkillinen suursuosio voisi olla jopa haitallista, koska jos uusia jäseniä tulisi esimerkiksi tuhat päivässä, nykyisiltä organisaatioilta loppuisivat nopeasti resurssit.

Onko kryoniikka ihan lamea?

Ehkä, mutta ihmisten hautaaminen maahan on vielä lamempaa.

Pelkäävätkö kryoniikan kannattajat kuolemaa?

Onko sillä merkitystä? Toiset ehkä pelkäävät, toiset eivät. Ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella on omat motivaationsa.

Onko kryoniikka luotettavaa?

Se riippuu yksittäisen kryoniikkaa harjoittavan organisaation luotettavuudesta. Organisaatiot pyrkivät tekemään sen minkä lupaavat eli säilyttämään kehosi mahdollisimman pitkään mahdollisimman vahingoittumattomana. Ensimmäistä koehenkilöä James Bedfordia on säilytetty vuodesta 1967 asti, vaikka tuon ajan tekniikat olivatkin primitiivisiä verrattuna nykypäivän tekniikkaan.

Entä jos herään kammottavassa tulevaisuudessa?

Elävä ongelma on silti parempi kuin varma kuolema.

Kannattaisiko perustaa kryoniikkasäilö Lappiin tai Antarktikselle?

Sillä voisi olla markkinoinnillista arvoa ja se olisi myös paremmassa suojassa esim. sodalta ja muilta katastrofeilta (kuten Huippuvuorten siemenholvi), mutta rakennuksen ulkoisella pakkasella on hyvin vähän merkitystä kryosäiliöille, kuljetusmatkat olisivat pitkiä syrjäisen sijainnin vuoksi ja kustannukset olisivat korkeat.

Entä muut säilytysvaihtoehdot: balsamointi, kuivapakastus tai plastinaatio (muovitus)?

Nekin ovat parempia kuin ei mitään, mutta todennäköisesti tuhoavat enemmän säilytyksen arvoista materiaalia kuin hyvin toteutettu vitrifikaatio. Itämeren meripihkassa on säilynyt kasvisoluja, jotka näyttävät tänä päivänä elektronimikroskoopissa yhtä hyvältä kuin eläessään 45 miljoonaa vuotta sitten. Samaa voisi yrittää balsamoinnilla eli formaliinifiksaatiolla. Kuitenkin formaldehydi, vaikka pieni molekyyli onkin, ei ole tarpeeksi pieni päästäkseen riittävän nopeasti isompiin kudoksiin, jotta valomikroskooppissakin näkyvä verenkierron pysähtymisestä seuraava solutuho (autolyysi) estyisi täydellisesti. Formaliinifiksaatio muodostaa uusia sidoksia kudoksen molekyylien välillä, mikä voi vaikeuttaa jatkossa vaurioiden korjaamista. Pitkäaikaista säilytystä varten kudoksen vesikin on poistettava stabiilimmalla aineella. Formaliinifiksaatiolla on kuitenkin etuja kryoniikkaan verrattuna, kuten yksinkertaisempi säilytys ja tekniikan yleisyys.

Kuinka kryoniikka-alalle voi opiskella?

Mitään virallista koulutusohjelmaa kryoniikkaan ei ole tietääksemme olemassa missään päin maailmaa ja oppikirjakin on vasta tekeillä. Erilaisia hyödyllisiä koulutusohjelmia löytyy kuitenkin runsaasti. Näitä ovat esimerkiksi: biologia ja lääketieteet, hoitoala yleensä, erilaiset insinööritieteet kuten kylmäfysiikka, nanoteknologia, hydrauliikka, mekaniikka. "Pehmeämpiä" mutta tuiki tarpeellisia toimintoja ovat jäsenhankinta, tiedottaminen ja markkinointi, suhdetoiminta, johtaminen ja joskus tarvitaan neuvoja lainoppineilta. Talous- ja rahoitusasiat ovat myös keskeisiä. Aihealueita joista valita on itseasiassa hyvin laajasti ja kattavasti. Itseään voi kyllä kouluttaa monin eri tavoin, mm. Iso-Britanniassa (Events) järjestetään ensiapukoulutusta usemman kerran vuodessa, sekä alan konferenssejä ja muita tapaamisia järjestetään kohtuullisen usein länsimaissa. Materiaalia on myös runsaasti saatavilla itseopiskelua varten, jota tällä alalla tarvitaan erityisen usein. Suomessa järjestetään koulutustilaisuuksia silloin tällöin. Näistä tilaisuuksista on toki hyvä bongata juuri niitä itseä lähinnä olevia osaamisalueita joita ei vielä olla saatu katettua tai tarvitsevat kipeästi osaajia. Jäsenkuntamme ja kryoniikasta kiinnostuneet ovat valtaosin insinööritaustaisia. Insinöörin koulutus auttaa ymmärtämään nykyisen ja tulevan tekniikan mahdollisuuksia ja on sinänsä tarpeellista ja motivoivaa, ja monimutkaisten laitteiden ymmärtäjiä ja rakentajia tarvitaan. Perustutkimusvalmiudet (esim. fysiikka, biologia) ovat hyödyllisiä. Aivojen tietojenkäsittelyyn perehtyminen antaa hyviä eväitä. Mainittakoon Suomessa erityisesti Aalto-yliopiston laskennallinen neurotiede ja BioIT-koulutusohjelma. Käytännössä tarvitsisimme täällä Suomessa ja muualla enemmän erityisesti lääketieteen ammattilaisia. Lääketieteen opinnot antavat kattavia valmiuksia ymmärtää ihmiselimistön ja aivojen toimintaa (perusbiologiaa ja neurotiedettä) sekä henkeä uhkaavien sairauksien kulkua (patologiaa). Lääkäri kykenee suorittamaan ja kouluttamaan kylmäsäilytystoimenpiteitä (potilastyökokemus, anatomia, kirurgia), hankkimaan ja annostelemaan tarpeellisia lääkkeitä ja hankkimaan lupia hyödylliseen tutkimukseen jne. Kryoniikka (ja muut ihmismielen säilytysteknologiat) vaatii ehdottomasti paljon itseopiskelua. Kannattaa tutustua näillä sivuilla mainittuun kirjallisuuteen ja linkkeihin. Mikäli ala kiinnostaa, liity toki yhdistyksen jäseneksi. Tule mukaan tekemään ja oppimaan!

Lisätietoa muualla netissä

Comments